Newsletter

iWELL-TEEMOJA HALLITUKSEN OHJELMASSA

Uuden hallituksen ohjelmassa on useita iWELL-teemoihin liittyviä kohtia. Seuraavassa poimintoja Matti Vanhasen hallituksen ohjelmasta.

Hallitus on ottanut väestön terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn sekä yksilön elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemisen keskeisiksi sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiksi. Se myös lupaa lisätä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja sekä kehittää osaamista, palvelurakenteita ja toimintatapoja yhdessä kuntien kanssa kansallisen terveysprojektin periaatepäätöksen mukaisesti.

Hallituksen mielestä kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori sekä omais- ja lähimmäistyö.

Perusterveydenhuollon asemaa on tarkoitus vahvistaa. Palvelujen saatavuutta turvataan muun muassa tietoteknologian hyödyntämisellä, seudullisella yhteistyöllä, toimivalla työnjaolla ja hoitoketjuilla. Lisäksi edistetään uusia palvelujen tuotantotapoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia- ja tuotekehitystä.

KOTONA ASUMISTA TUETTAVA

Kunnille on tarkoitus antaa mahdollisuus ottaa palveluseteli käyttöön kotipalveluissa siten, että kunta on tilaaja ja laadunvalvoja.

Hallitus valmistelee suunnitelman siitä, miten ikääntyneen väestön määrän kasvuun valmistaudutaan. Ensisijainen tavoite tukea kotona asumista. Hallitusohjelman mukaan palvelujärjestelmää on uudistettava tästä näkökulmasta siten, että edistetään ikääntyvien toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä heille soveltuvia kuntoutuksen ja terveyttä edistävän liikunnan uusia toimintamalleja.

Vanhusväestön ja vammaisten mahdollisuutta asua omassa kodissaan edistetään kehittämällä asuntosektorin ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä. Asuntojen esteettömyyden toteuttamiseksi myönnetään valtion asuntorahaston varoista korjausavustuksia ja perusparannuslainoitusta niin omistus- kuin vuokra-asuntoihin.

TIETOVERKKOPERUSTEISIA HYVINVOINTIPALVELUITA

Hallitus aikoo panostaa vahvasti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen. Se perustaa pääministerin johtaman tietoyhteiskuntaneuvoston, jonka jäseniä ovat tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeiset ministerit.

Julkisen hallinnon virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin vauhditetaan voimakkaasti. Jokaisen viraston ja laitoksen on laadittava toimeenpanosuunnitelma hallituskaudella avattavista verkkopalveluista.

Hallitus edistää erityisesti tietoverkkoperusteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista ja tarjontaa järjestämällä yleisiä verkkopalveluiden asiointipaikkoja. Hallituksen mielestä tietoyhteiskunnan kehittäminen ja sen tarjoamat, teknologiaan ja osaamiseen perustuvat mahdollisuudet on nähtävä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden uudistamisen välineinä, säästöjä tuovina investointeina ja palvelujen turvaajina.

Virastojen ja laitosten siirtymistä sähköiseen asiointiin vauhditetaan voimakkaasti. Digitaalisten palvelujen ja sisältöjen tuotantoa kannustetaan. Yrityksiä rohkaistaan sähköiseen kaupankäyntiin ja verkottumiseen.

TIETOYHTEISKUNNALLE POLITIIKKAOHJELMA

Hallitus toteuttaa tietoyhteiskunnan politiikkaohjelman. Sen tarkoitus on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa tieto- ja viestintäteknologian avulla. Ohjelmalla pyritään säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä.

Ohjelmalla edistetään kilpailua viestintämarkkinoilla ja tehostetaan tietoyhteiskuntapalveluiden käyttöä elinkeinoelämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa sekä hallinnossa ja kansalaisten arjessa. Tavoitteena on myös, että nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä.

Tietoyhteiskuntaohjelman seurantaryhmään kuuluvat pääministeri Matti Vanhanen, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen, opetusministeri Tuula Haatainen sekä toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Puheenjohtajana toimii pääministeri.

Valtioneuvosto on nimittänyt KTM Katrina Harjuhahto-Madetojan tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtajaksi. Hänen tehtävänsä on johtaa ja yhteensovittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa pääministerin alaisuudessa.

Koko hallitusohjelma löytyy osoitteesta:

http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=696&k=fi

KÄYTTÄJÄT AVAIN TUOTEKEHITYKSEN ONNISTUMISEEN

Stakes on julkaissut kirjan Tuotteesta työvälineeksi, jonka keskeinen johtopäätös on, että teknologioiden kehittäjien ja tuotteiden loppukäyttäjien yhteistyön pitäisi olla tiivistä ja vuorovaikutteista. Tällä tavoin turvataan kehitetyn teknologian vaikuttavuus kenttätyössä.

Tuotesuunnittelussa pitäisi painottaa myös tuotteen käyttötapoja eikä vain teknisiä ominaisuuksia. Näin uusi teknologia voi parantaa hoitotyön organisointia ja laatua.

Terveyskeskusten tai sairaaloiden teknologiaan tekemät mittavat investoinnit jäävät turhiksi, jos uusien teknologiatuotteiden käyttö kenttätyössä koetaan vaikeaksi tai hyödyttömäksi. Teknologiahankkeiden rahoittamisen ehtona pitäisikin olla, että loppukäyttäjät otetaan mukaan kehitystyöhön.

Kirjan mukaan monilla teknologiayrityksillä on vaikeuksia analysoida ja ymmärtää käyttäjien tarpeita. Yrityksillä ei ole perinnettä tutustua käyttöympäristöihin. Usein niiltä puuttuu myös tarvittavien menetelmien osaaminen tai resurssit ostaa tätä taitotietoa muualta.

Kirjassa esitellään kolmen terveydenhuollon tuotteen kehitystä. Nämä ovat Vivago-hyvinvointiranneke, Prowellness- diabeteshoitotietojärjestelmä ja MEG-aivokartoitin. Tuotteiden kehittämistä ja käyttöä tutkittiin usean vuoden ajan ja arvioitiin perusteellisesti.

Teknologia-asiantuntija Pentti Nummi Tekesistä kommentoi kirjaa sanomalla, että se nostaa konkreettisesti esille käyttäjien roolin tarpeellisuuden tuotekehitystoiminnassa. Tämä on kuitenkin tiedostettu yritysten tuotekehityksessä jo pitkään.

"Mutta asia ei ole yksinkertainen. Välttämättä ei ole kyse vain siitä, että käyttäjiä tulee mukaan liian myöhään. Oleellista käyttäjäselvityksissä on niiden oikea-aikaisuus ja käyttäjiltä saatavan tiedon ja tarpeiden nivominen osaksi tuotekehitystoimintaa, eikä sitä aina ole helppo toteuttaa ilman kummankin puolista sitoutumista ja organisointia", Nummi sanoo.

Aina ei myöskään ole yksiselitteisen selvää, mikä tai mitkä ovat ne tahot, joilta arvioita pitäisi saada ja miten saatuja arvioita painotetaan.

"Jokin teknologinen kehityshanke voi saada alkunsa esimerkiksi järjestelmän tarpeesta tehostaa toimintaa. Missä suhteessa silloin pitää painottaa loppukäyttäjän mielipiteitä tai järjestelmää pyörittävien asiantuntijoiden kantoja?", Pentti Nummi pohtii.

Tekes on parhaillaan valmistelemassa uutta, tulevaisuuden terveysteknologioihin painottuvaa ohjelmaa. Tuotekehityksen ja loppukäyttäjän välinen vuorovaikutus osana innovaatioympäristöjen kehittämistä on yksi valmistelussa esillä olevista teemoista.

Julkaisu: Reijo Miettinen, Sampsa Hyysalo, Janne Lehenkari ja Mervi Hasu: Tuotteesta työvälineeksi? Uudet teknologiat terveydenhuollossa. Stakes. 2003.

Lisätietoja: Professori Reijo Miettinen, (09) 191 4736, Helsingin yliopisto.

Tilauslomake: www.stakes.fi/julkaisut

Tekesin uudesta ohjelmasta enemmän toisaalla tässä uutiskirjeessä.

Peruspalveluministeri hyvinvointiteknologiasta:
TOIMEEN ON TARTUTTAVA, JOS MIELITÄÄN HUIPULLE

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) varoitti kirjoituksessaan Turun Sanomissa kesäkuussa, että me suomalaiset olemme pahasti hukanneet aikaa terveydenhuollon tietotekniikan innovaatioiden käyttöönotossa ja kehittelytyössä.

Hän kertoi havahtuneensa asiaan, kun slovenialainen ministeri esitteli ylpeänä elektronista terveyskorttia.

"Me olemme hukanneet aikaa ihmeteltäessä, minkä ministeriön kortti olisi paras kansalaisille", Hyssälä kirjoittaa. Hän näkee uhkakuvana sen, että Euroopan suurien tietotekniikkamaiden rinnalle ja ohikin, nousevat uudet aktiiviset toimijat, Slovenian lisäksi Unkari, Puola ja Baltian maat.

Liisa Hyssälän mielestä voimavarat on yhdistettävä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii suuntamaan panoksensa ensisijaisesti niille tahoille, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja pyrkivät kansainvälistymään. Mutta ministeriön omat panokset eivät riitä, kumppaneiksi talkoisiin hän perää esimerkiksi Kelaa, Sitraa ja Tekesiä.

BRYSSELISSÄKÄÄN EI PÄRJÄTTY

Ministeri kirjoittaa Turun Sanomissa, että kehitystyöhön pitää saada vauhtia ja riittävän suuria investointeja, jotta suomalaiset huipputuotteet nousevat lentoon. Huipputuotteitakin varmasti löytyy, vaikka EU:n Brysselissä järjestämän ensimmäisen terveydenhuollon tietotekniikkatilaisuuden kilpailussa parista sadasta kilpailuun osallistuneesta ideasta palkittujen joukossa ollut yhtään suomalaista.

Tässä kisassa Suomi ei siis ollut terävimmässä kärjessä. Huipulle kehitettyinä tietotekniikkatuotteet voisivat kuitenkin olla tuottoisa business, vientituote vailla vertaa.

Edistyneen tiedonhallinnan avulla kansalaiset on Hyssälän mielestä saatava vaalimaan terveyttään, hoitamaan tautejaan ja löytämään mahdollisimman nopeasti ja vaivatta oikea hoitopaikka. Ja toisaalta, hoidosta ja hoitotuloksista tiedottamien on kätevää, jos kännykät, Internet sekä kansalaisen oma tunnistautumiskortti otetaan oikealla tavalla käyttöön.

Liisa Hyssälän mielestä kansallisen terveysprojektin tavoitteet eivät voi toteutua ilman mittavia tiedonhallinnon uudistuksia ja niihin liittyviä rakennemuutoksia. Nykyinen palvelujärjestelmämme ei erityisemmin suosi uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Mieluummin pitäydytään tutussa turvallisessa. Uudet järjestelmät saatetaan kokea uhaksi ja ylimääräisiksi kustannuksiksi, vaikka kyseessä on uusi mahdollisuus.

Vappu Taipale:
SUOMI KAUPPAAMAAN HYVINVOINTITEKNOLOGIAA

Stakesin pääjohtajan Vappu Taipaleen mielestä suomalaisten kannattaisi koota voimansa ja viedä hyvinvointiteknologiaa kansainvälisille markkinoille. Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö voisivat yrittää läpimurtoa yhdessä. Taipale esitti käsityksensä toukokuussa järjestetyssä Terve-SOS -tapahtumassa.

Hän viittasi raporttiin, jonka mukaan ikääntyvää väestöä koskeva tutkimus on EU:n alueella hajanaista ja ottanut jopa taka-askelia. Osaamiskeskuksia on ajettu alas, yritykset ovat pieniä, markkinointi ei onnistu ja yhteistyöverkot ovat heikkoja.

Pääjohtaja Taipaleen mukaan suomalaiset olisivat kilpailukykyisiä yhdistäessään palvelu- ja teknologiatietämyksensä. Kilpailijoina hän mainitsi Japanin, Yhdysvallat, Kanadan ja Tanskan, missä sosiaaliministeriö perusti jo viitisentoista vuotta sitten yhtiön markkinoimaan tanskalaista osaamista maailmanlaajuisesti.

TERVE TAAS -PROJEKTILTA LOPPURAPORTTI
iWELL-ohjelmaan kuuluva TerveTaas-projekti on julkaissut loppuraportin. Projektissa oli mukana etähoitoa/kotiapua suunnittelevia tai käyttäviä terveydenhoidon ja kotipalvelun yksiköitä, kotihoidon laitteiden valmistajia, tietoliikenneyrityksiä, koti- ja rakennusautomaation yrityksiä, sekä järjestelmiä suunnittelevia ja toteuttavia yrityksiä.

Loppuraportti ja Jere Knuuttilan diplomityö "Kotiautomaatiota hyödyntävä kotona selviytymisen tukijärjestelmä" löytyvät osoitteesta: http://www.automation.hut.fi/TerveTaas/pro/

IKÄIHMISTEN ASUMISEN LAATUA KEHITETTÄVÄ JA PALVELUT TURVATTAVA

Asiakaslähtöisyys, asuntojen esteettömyys, kotipalvelujen hyvä laatu ja saatavuus sekä hallintokuntien välisen yhteistyön parantaminen nousivat keskeisiksi teemoiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön teettämässä, ikääntyvien kotona asumista koskevassa selvityksessä.

Selvityksen ovat tehneet arkkitehti Leena Olsbo-Rusanen ja palveluyksikköpäällikkö Rauni Väänänen-Sainio. Heidän mukaansa toimivat palvelut edellyttävät hallintokuntien välisen yhteistyön parantamista ja viranomaisten asiakaslähtöistä asennetta. Ikäihmisten palveluista ei vastaa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuolto, vaan heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon kaikessa kunnan toiminnassa asuntorakentamisesta kulttuurielämään.

ESTEETTÖMYYS JOHTAVAKSI PERIAATTEEKSI

Kunnat ovat jo toteuttaneet monia esteettömään asuinympäristöön liittyviä hankkeita, mutta esteettömyyden arviointimenetelmien ja kriteerien kehittämistä tarvitaan edelleen.

Selvityshenkilöt esittävät, että hissirakentamista tehostetaan, olemassa olevaa tietoa asuinympäristön esteettömyydestä kootaan ja esteettömyyden kartoitusmenetelmiä kehitetään kuntien ja suunnittelijoiden käyttöön. Virkamiehet ja asiantuntijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta he osaavat ottaa esteettömyysnäkökohdat huomioon työssään. Ikääntyvien asumiseen tarvitaan myös uusia vaihtoehtoja.

LAADUKKAITA PALVELUITA IKÄIHMISILLE

Toimiva kotipalvelu on keskeinen edellytys kotona asumiselle ja itsenäiselle selviytymiselle. Kotipalvelun saatavuus vaihtelee suuresti kunnittain. Vaikein tilanne on tällä hetkellä suurissa kaupungeissa.

Kuntien on selvitettävä kotiin järjestettävien palvelujen tarve ja määriteltävä palvelujen kattavuustaso osana kunnan vanhuspoliittista ohjelmaa. Valtion tulee huolehtia siitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perusrahoitus on riittävä ja että ikääntyneiden asumista koskeviin kehittämishankkeisiin osoitetaan valtionavustusta. Koti- ja laitoshoidosta puuttuu tällä hetkellä noin 4 500 työntekijää.

Palveluissa on painotettava asiakaslähtöistä ja monniammatillista otetta. Ikäihmisten palvelujen turvaaminen ja palvelujen laadun kehittäminen ovat lähivuosien keskeisimmät tavoitteet. Järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien merkitys palvelutuotannossa kasvaa edelleen.

Julkaisu: Leena Olsbo-Rusanen ja Rauni Väänänen-Sainio: Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi - Selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. ISBN 952-11-1472-X. Ympäristöministeriön julkaisusarjassa Suomen ympäristö, 646. Helsinki 2003. Julkaisua myy Edita Publishing.

Julkaisu on luettavissa myös ympäristöministeriön kotisivuilta: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/asuminen/sy646.htm

Lisätietoja:

Arkkitehti Leena Olsbo-Rusanen, 044 703 2616

Palveluyksikköpäällikkö Rauni Väänänen-Sainio, 044 703 5004

Ylitarkastaja Viveca Arrhenius, sosiaali- ja terveysministeriö, 050 561 3833

Ylitarkastaja Raija Hynynen, ympäristöministeriö, 050 521 7498

Tekesin rahoituksella etsitään
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YKSILÖN HYVINVOINNIN MITTAUKSEEN JA MONITOROINTIIN

Tekes on avannut suunnatun haun "Mittaus- ja monitorointimenetelmät - yksilön hyvinvointi". Aihealueelle on vuoden 2003 osalta varattu rahoitusvaltuutta 1,0 miljoonaa euroa, jolla pyritään käynnistämään 3-4 tutkimushanketta. Myös yrityksiä kannustetaan osallistumaan hakuun omilla projekteillaan.

Lisääntyvä tieto ja ymmärrys ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä luo uusia tarpeita monitoroida yksilöä ja elinympäristöä. Ennaltaehkäisevä puuttuminen epäsuotuisiin muutoksiin edellyttää usein kykyä mitata ajantasaisesti ja herkästi muutoksia yksilössä ja elinympäristössä. Väestön ikääntyminen, kasvava varallisuus ja lisääntyvä tietoisuus tuovat uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia yhdistää eri alueiden teknologista kehitystä uudella tavalla.

Yhdistämällä nopeasti kehittyviä teknologioita, kuten mikromekaniikkaa, mikrofluidistiikkaa, Life Science-, tieto- ja viestintäteknologioita, avautuu mielenkiintoisia mahdollisuuksia tehdä mittaus- ja monitorointisovelluksia erilaisille yksilön hyvinvointia tukeville alueille.

Sovellusalueet eivät rajoitu potilaan monitorointiin liittyviin diagnostisiin menetelmiin, vaan uusia mahdollisuuksia on avautumassa esimerkiksi elin- ja työympäristön terveydellisyyteen, elintarviketurvallisuuteen tai yksilön turvallisuuteen liittyvillä alueilla.

Tekesin tavoitteena on suunnatun haun kautta löytää rahoitettaviksi yhteishankkeita, joissa sovelletaan tai kehitetään sovelluslähtöisesti mm. seuraavia teknologioita:
* Mikroelektroniikka, mikromekaniikka, mikrofluidistiikka
* Tiedon prosessointi, analysointi ja siirto
* Life Science -teknologioiden soveltaminen ympäristödiagnostiikassa

Hankkeet tähtäävät diagnostisiin sovelluksiin potilasmonitoroinnin, hoitomenetelmäkehityksen, hoitoprosessien hallinnan, lääkekehityksen, ympäristödiagnostiikan, elintarvikediagnostiikan ja -turvallisuuden tai turvallisen elinympäristön alueella. Ne pitävät sisällään esim. laitepainotteista järjestelmäkehitystä ja informaatioteknologian hyödyntämistä diagnostisissa järjestelmissä ja alan tutkimuksessa.

Lisätietoja:
Teknologia-asiantuntija Kimmo Pitkänen, bio- ja kemianteknologia, puh. 010 521 5797, kimmo.pitkanen@tekes.fi
Teknologia-asiantuntija Pentti Nummi, tieto- ja viestintäteknologia, puh. 010 521 5775, pentti.nummi@tekes.fi
Porin TE-keskus -yksikön päällikkö Markku Jokela, Tuote- ja tuotantoteknologia puh. 010 521 5293, markku.jokela@tekes.fi
Johtava teknologia-asiantuntija Raija Pikku-Pyhältö, energia-, ympäristö- ja rakennusteknologia, puh. 010 521 5872, raija.pikku-pyhalto@tekes.fi

AJANKOHTAISTA

TEKNOLOGIA SAIRAALATALOUSPÄIVIEN TEEMANA

Sairaalatalousyhdistys järjestää Sairaalatalouspäivät Oulun musiikkikeskuksessa 24.-25.9 teemalla "Uusi teknologia ja tietotekniikka terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa". Ohjelman otsikoissa on mm. mitä uudelta teknologialta odotetaan, teknologian vaikuttavuus ja arviointi, tietoturva ja teknologian turvallisuus sekä muuttaako uusi teknologia työtapoja.

Lisätietoja: http://sty.phnet.fi/stp2003/index.html

HYVe-KONFERENSSI HÄMEENLINNASSA

Hämeen kesäyliopisto järjestää Hämeenlinnan Aulangolla 7.-8-10. HYVe-konferenssin, jonka teemana on "Teknologiallako hyvinvointia?" Tapahtumassa tarkastellaan mm. hyvinvointipalveluita ja uusia innovaatioita sekä uuden teknologian mahdollisuuksia, rajoituksia ja uhkia.

Lisätietoja: www.hameenkesayliopisto.fi

HOIVAA JA TEKNOLOGIAA -iWELL-SEMINAARI

iWELL ohjelma järjestää Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa 24.9. asiantuntijaseminaarin " Hoivaa ja Teknologiaa" Espoossa. Semiaari on suunnattu erityisesti alan koulutusta järjestäville ja suunnitteleville toimijoille sekä aihepiiristä kiinnostuneille yritysten ja sidosryhmien edustajille. S

Seminaarin tavoitteena on tuoda esille näkökulmia uuden teknologian hyödyntämiseksi hoito- ja hoivatyössä hyvinvointiosaajille, kouluttajille ja palveluyrittäjille. Seminaarissa kuullaan näkemyksiä tulevaisuudesta, teknologian mahdollisuuksista hyvinvoinnin palvelutuotannossa ja pohditaan kuinka teknologiaa voidaan hyödyntää.

Lisätietoja ja ohjelma: http://akseli.tekes.fi/Resource.phx/tivi/iwell/sem2409laurea.htx

iWELL-OHJELMA ESILLÄ MILANOSSA

Tekes osallistuu EU:n IST 2003 tapahtumaan Milanossa 2. - 4.10. Tekes esittelee osastollaan toimintaansa ja verkostoaan eurooppalaiselle ICT-alan yritys- ja tutkijayhteisölle.

Tavoitteena on edistää suomalaisen yritys- ja tutkimustoiinnan tunnettuutta. Osastolla on esillä myös kaksi meneillään olevaa teknologiaohjelmaa: Fenix ja iWELL, joista jälkimmäinen keskittyy hyvinvointisektorin, ICT-sektorin tuotekehityksen ja tutkimustoiminnan esittelyyn.

Komissaari Erkki Liikanen jakaa tapahtumassa vuosittainen European IST awardin. Ehdokkaat on valittu 70 hakemuksen perusteella. Joukossa ovat vahvasti edustettuina Saksa, Ranska ja Ruotsi, josta on kymmenen ehdokasta.

Mahdolliset IST kävijät, tervetuloa osastolle !

Lisätietoa tapahtumasta http://europa.eu.int/information_society/istevent/2003/index_en.htm

TULEVIA iWELL-SEMINAAREJA

Alustavasti on suunnittella seuraavia tapahtumia:

13.10. Helsingissä suomalais-japanilainen tutkija/yritysverkostotapaaminen

07.11. Jyväskylässä liikunta, kuntotoutus ja liiketoiminta -teemainen asiantuntijaseminaari

14.11. Helsingissä Sosiaali- ja terveyssektorin palveluliiketoimintaan keskittyvä verkostotapaaminen

iWELL

Newsletter 4/2003